Bluffin' on kevyt sokkohuutokauppapeli, jossa pelaajien tehtävänä on kerätä kaikki neljä saman sarjan eläinkorttia haltuunsa. Vuorollaan pelaaja kääntää pakasta esiin eläinkortin, joka voi olla arvoltaan 10 (kukko) tai jopa tuhat (hevonen). Tämän jälkeen kortista käydään avoin huutokauppa, jonka voittaja maksaa huutosummansa kortin kääntäneelle TAI mikäli vuorossa oleva haluaa pitää itse ko. kortin, tämä maksaa huudetun summan huutajalle.

Mikäli kahdella pelaajalla on saman sarjan eläinkortteja hallussaan voi oman vuoronsa käyttää myös "lehmänkauppaan": vuorossa oleva pelaaja asettaa sokkotarjouksen vastapelaajalle ja tämä voi joko hyväksyä tehdyn tarjouksen tai tehdä vastatarjouksen. Lopputuloksena isomman tarjouksen tehnyt voittaa ja saa molemmat saman sarjan korteista haltuunsa. Sokkohuutokaupassa on yksi pelin yllätyksistä: jokaisella pelaajalla on rahakorttien lisäksi kaksi nollakorttia, joten koskaan ei voi tietää onko tehty tarjous oikea rahatarjous vai pelkkää silmänlumetta!

Näin peliä jatketaan kunnes nostopakka on pelattu loppuun ja viimeisetkin eläinkortit on kaupattu siten, ettei hajanaisia eläinsarjoja enää ole. Tämän jälkeen lasketaan sarjat yhteen ja kerrotaan tulos kerättyjen sarjojen määrällä. Eniten pisteitä kerännyt voittaa.

Jos maailmassa on kaksi pelimekanismia joista en pidä, niin ne ovat sokkotarjoukset (blind bidding) ja bluffaaminen. Molemmat on helppo lisätä lähes peliin kuin peliin, mutta mitään mielenkiintoista sisältöä ne eivät tarjoa kuin aniharvoin. On siis helppo arvata miten paljon pidän Kuhhandelista, jonka ratkaiseva vaihe yhdistää nämä kaksi elementtiä. Muutenkaan peli ei mitenkään erityisesti pelaajiaan hemmottele, sillä onnen osuus on Kuhhandelissa pahasti ylimitoitettu. Tokihan tällaisessa kevyessä pelissä tuurilla kuuluu olla (merkittäväkin) roolinsa, mutta liika on liikaa.

Onneksi Kuhhandel on sentään vähän enemmän kuin osiensa summa, eli ei aivan niin huono peli kuin voisi luulla. Kevyitä korttipelejä on kuitenkin maailma puolillaan, eikä näillä eväillä kovassa kilpailussa pitkälle pötkitä. Korttipelitarpeen iskiessä ei Kuhhandel pääse pelattavaksi - tasokkaammista vaihtoehdoista kun ei todellakaan ole pulaa.

Kuhhandel vaikuttaa sääntöjen perusteella hyvälle pelille eikä peli petäkään alkupelinsä osalta: peli tarjoaa avointa huutokauppaa mielenkiintoisella rahanjakomekanismilla. Siinä vaiheessa, kun saman sarjan eläimiä aletaan yhdistämään, muuttuu peli sokkohuutokaupaksi mistä toiset pitävät ja toiset eivät. Itse kuulun jälkimmäiseen kastiin, joten irtopisteitä ei suuremmin heru.

Jos tässä olisikin kaikki, saisi Kuhhandel vielä varsin hyvän arvosanan, mutta valitettavasti pelin loppuosa on onnistuttu ryssimään pahemman kerran. Korttipakan loputtua vajaat eläinsarjat "pakotetaan" yhdistymään minkä seurauksena osa pelaajista on loppupelissä tyhjänpanttina kun kaupattavaa ei ole ja muut lyövät tarjolle kaikki rahansa voittaakseen viimeisetkin kortit. Rahalla ei pelin lopussa ole mitään merkitystä, joten pelaajien todellakin kannattaa tarjota viimeisistä korteista niin paljon kun takataskusta massia löytyy.

On sääli, että loppupeliä ei ole hiottu kuntoon - tällaisenaan kun Kuhhandel tuntuu rikkinäiseltä peliltä. Vioistaankin huolimatta peliä pelaa, kunhan asennoituu peliin riittävän kevyellä asenteella. Sokkohuutokaupan ystäville peliä voi jopa suositella.