Memoir '44 tarjoilee kahden pelaajan sodittavaksi parikymmentä toisen maailmansodan loppukahinoihin liittyvää tehtävää. Se on selkeästi tavallisille lautapelaajille suunnattu, eikä strategiapeleille tyypillisistä sääntövuorista ole tietoakaan. Pelin vähätkin säännöt opetellaan kekseliäästi siten, että aluksi käytössä on vain osa säännöistä. Tehtävien edetessä otetaan mukaan lisää sääntöjä ja kaikenlaista muuta mielenkiintoista, kuten erikoisjoukkoja, bunkkereita ja muuta pelin henkeen sopivaa.

Kun pelin mittavat alkuvalmistelut ovat ohi ja kaikki pikku-ukot ja muut miniatyyrit ovat paikoillaan voi peli alkaa. Kukin pelikierros koostuu kortin pelaamisesta ja joukkojen siirtelystä. Pelattu kortti määrää sen, missä päin pelilautaa pelaaja saa siirtää joukkojaan sekä sen, montaako yksikköä hän voi käskyttää. Joukkojen siirtämisen jälkeen suoritetaan mahdollinen sotiminen, joka hoidetaan pelin mukana tulevilla erikoisnopilla.

Skenaarioissa ei sodita viimeiseen mieheen asti, vaan kukin tehtävä loppuu, kun ennalta määrätty summa voittopisteitä on täynnä. Pisteitä saa vastustajan joukkojen tuhoamisesta sekä tehtävittäin vaihtelevista ansioista, kuten vaikkapa strategisesti tärkeiden paikkojen valtaamisesta.

Memoirin ystävän ei tarvitse pelätä, että pelattava loppuisi heti kesken. Netistä löytyy lähes loputtomasti peliin keksittyjä lisäskenaarioita ja -sääntöjä. Lisäksi todellinen Memoirin ystävä voi ostaa peliä kaksi kappaletta, ja yhdistää pelit yhdeksi äärimmäiseksi Memoir '44 Overlord kokemukseksi.

Memoir on ehdottomasti parhaita kahdelle pelaajalle tarkoitettuja pelejä, joita olen pelannut. Peli on erittäin simppeli ja vieläpä noppa- sekä korttituuria painottava, mutta koska yksi pelin skenaario kestää vain parikymmentä minuuttia, ei asia pahemmin häiritse. Jos tuntee kokeneensa suurta noppavääryyttä, voi aina ottaa uuden matsin tai siirtyä seuraavaan skenaarioon. Seuraavaan taisteluun siirtyykin mielellään, sillä pelin eri tehtävissä on ilahduttavan paljon vaihtelua, eikä niitä pelatessa pääse syntymään tunnetta vanhan toistosta.

Pelin ulkonäössäkään ei ole valittamista. Days of Wonderin pelit ovat tunnettuja laadukkaista komponenteistaan, eikä Memoir todellakaan ole poikkeus. Pelin pikkusotilaat, -tykit ja muut tilpehöörit saavat jokaisen pelaajan sisäisen pikkupojan heräämään.

Ainoa pelissä itseäni suuremmin häiritsevä tekijä on täydellinen vahinkomallinnuksen puute. Tappioita kärsinyt ryhmä sotilaita taistelee yhtä hyvin kuin täydessä iskussa oleva, mikä tuntuu vähän kummalliselta. Se on kuitenkin pieni valituksen aihe muuten hyvässä pelissä.

Todella kevyt "sotapeli" kahdelle pelaajalle. Realistisuus on korvattu nopealla pelimekaniikalla, ja yksi taisto setvitään noin 30 minuutissa.

Memoir '44 on mielestäni onnistunut kokonaisuus, jota ei kannata ottaa tuuripitoisuutensa vuoksi liian tosissaan. Pelin suurin vahvuus on moninaiset skenaariot, jolla samalla vältytään siltä, että jokainen peli maistuisi samanlaiselta kuin edellinen. Toisaalta mukana on myös joku huonomminkin tasapainotettu tehtävä, joiden pelaamista ainakin itse pidän suhteellisen typeränä.

Kun nurinalistaan on hankala keksiä mitään isompaa sanottavaa, niin lisättäköön sen sijaan hyvien asioiden listaan vielä se fakta, että 50 eurolla saa pelilaatikon, joka on täynnä hienoja miniatyyreja ja huoliteltu ohjekirja - niin vähäjärkisempikin varmaan ymmärtää, että tätä kannattaa ehdottomasti ainakin kokeilla.