Catanin uudisasukkaiden (pelaajien) tehtävänä on kerätä voittopisteitä rakentamalla yhteiselle saarelle rakennuksia ja teitä. Rakentelu vaatii resursseja, joita saa nopanheiton osoittamista heksoista, jos heksan vieressä sattuu olemaan oma pytinki. Resurssivarojaan voi lisäksi kartuttaa käymällä (vaihto)kauppaa muiden pelaajien kanssa.

Resurssien keruun ja rakentamisen tarkoituksena on kerätä tietty ennalta määrätty voittopistemäärä. Voittopisteitä tulee rakennetuista kylistä ja kaupungeista, pisimmän tien rakentamisesta ja suurimman ritariarmeijan omistajalle.

Settlers of Catan on kokonaisuus nopanheittoa, resurssien keruuta ja kaupankäyntiä. Onnielementti on vahvasti läsnä, kiitos vuoron alussa viskottavan nopan, jonka perusteella pelaajat saavat eri resursseja. Resurssien paljous/vähyys taas vastaavasti vaikuttaa suoraan siihen, mihin suuntaan varsinainen peli etenee.

Settlers of Catan ei ole missään vaiheessa imaissut täysin mukaansa, vaikka peli ei missään nimessä huono olekaan. Teubermaisella tavalla pelin alku on todella kriittinen: huonot valinnat omille mökeille alkupelissä tarkoittavat samalla sitä, että pelissä ei pärjää. Lisäksi "rikkaat rikastuvat, köyhät pysyvät köyhinä" -oravanpyörä on vahvasti läsnä.

Miinuksistaan huolimatta peli, jota olen valmis pelaamaan silloin tällöin.

Super-suosittu peli ei minua sytytä. Rakennellaan vähän, käydään vähän kauppaa... mikään Catanin osa-alueista ei ole niin onnistuneesti tai kekseliäästi suunniteltu, että peli tempaisisi mukaansa. Kokonaisuudessaan peli on varsin väritön kokemus.